Hello !
Mun päässä on viimeaikoina pyörinyt taas yksi sana, nimittäin itsetunto. Kirjotin suunnilleen 2 vuotta sitten samasta aiheesta postauksen, ( löytyy täältä ) ja ajattelin vähän päivittää ajatuksia ja tuntemuksia.
Mainitsin vanhemmassa postauksessa, että mulla on aika huono itsetunto, niin voin omaksi onnekseni todeta, että tilanne on muuttunut. (yay!) Pari vuotta sitten saatoin vähän niinkun piilottaa itseni jonkun kuoren taakse. Meikkasin paljon ja käytin joka päivä tekoripsiä, koska en ajatellut olevani tarpeeksi hyvä ilman. En pystynyt melkein olemaan ilman meikkiä oman perheenikään edessä koska häpesin itseäni, ja pahoittelin aina esim. kavereille jos mulla ei ollut meikkiä, Miksi?
Tämä ajatus rumuudesta ja kelpaamattomuudesta johtui pitkälle kiusaamisesta ja haukkumisesta mitä jouduin kestämään.
En todellakaan ole ainoa joka saa haukkuja osakseen ja se saattaa olla joillekkin tosi kova paikka ja aiheuttaa paljon mielipahaa, mutta totuus on kuitenkin se, että huhut, haukut, kiusaaminen yms. ei todellakaan määritä sua tai sitä mikä oot. Eikä ne myöskään useimmin ole totta.
( Huhut = minä? EI)
Mulle tultiin kerran Kik Messagessa sanomaan että oon kaikkea mitä kukaan ei halua olla ja lueteltiin pitkä lista mun ''vikoja'' , tiesin että suurin osan niistä oli ihan hölynpölyä mutta silti rupesin miettiin, että miks joku nimetön henkilö (joka selvästi tiesi mut henkilökohtaisesti) halus tulla kertomaan mulle mikä mussa on ''vikana'' ? Tää nimetön viesti päättyi lauseeseen '' Tee itelles jotain, ei haluta että kärsit ''. Siis mitä? ... En koskaan saanut selville kuka tämä lauhkea lammas oli joka halusi ''auttaa'' mua, mutta nyt kun mietin en edes haluaisi tietää.
Mä vihaan muiden arvostelua niin paljon. Miksi joku haluis tahallaan toiselle pahan mielen? Siis en vaan älyä että miksi. Jos sä haukut tai kiusaat jotain niin tekeeekö se susta paremman tai tekeekö se sulle hyvän olon? Tuskinpa.. Ja jos tekee, niin kannattaa kyllä miettiä hetki.
Kukaan ei voi korjata itseään hajoittamalla muita.
Vuosi sitten tutustuin uudenlaisiin ihmisiin, jotka saivat mut huomaamaan että en ookkaan hassumpi vähemmällä meikillä, eikä mun tarvitse olla täydellinen. Jopa kehui kauniiksi juuri kun olin pessyt meikit pois.
Nykyään mä en meikkaa siksi että mun on pakko, tai että haluan peitellä itseäni, vaan siksi että nautin siitä ja se on yksi mun lempparipuuhista. Oon pitkästä aikaa fine itseni kanssa.
Jokainen on varmasti kuullut tän monta monta kertaa, mutta sanon sen silti. Me ollaan jokanen epätäydellisesti täydellisiä, ja meidän epätäydellisyydet on juuri ne asiat mitkä tekee meistä arvokkaita, uniikkeja ja täydellisiä. Jee hyvä me kaikki :) !
Xoxo,
Hillaaa
Hillaaa
